Hae tästä blogista

maanantai 18. tammikuuta 2016

Kuukauden blogitekstisarja/tammikuu: Miska Salakka - Muunsukupuolisuus ja sukupuoleen liittyvä ilo: "En mistään hinnasta vaihtaisi pois tätä ominaisuutta itsestäni"










Miska Salakka
Muunsukupuolisuus ja sukupuoleen liittyvä ilo
"En mistään hinnasta vaihtaisi pois tätä ominaisuutta itsestäni"

Muunsukupuolisuudesta on yhä melko vaikeaa löytää tietoa suomeksi, ja siksi halusin tarttua aiheeseen sosionomikoulutuksen opinnäytetyössäni, jossa haastattelin viittä muunsukupuolista. Työssäni tuon näkyväksi sitä, kuinka monenlaisia sukupuoli-identiteettejä mies–nais-jaon ulkopuolella on sekä sitä, miten muunsukupuolisuus näiden ihmisten elämässä näkyy ja vaikuttaa. Tutkimuksessa tuli esiin monenlaisia haasteita, joita haastateltavat kohtaavat elämässään. Haasteet liittyvät pitkälti kaksinapaisesti sukupuolittuneeseen kulttuuriin ja sukupuolinormeihin. Kuitenkin tutkimuksessa tuli esiin myös myönteisiä asioita, joita muunsukupuolisuus tuo haastateltavien elämään, mihin paneudun tarkemmin tässä blogitekstissä.

Muunsukupuolisten katsotaan yleensä kuuluvan transihmiset-sateenvarjokäsitteen alle. Sen lisäksi, että monelle muunsukupuolisuus kuvaa omaa sukupuoli-identiteettiä, sitä käytetään usein myös sateenvarjoterminä kaikille sellaisille sukupuoli-identiteeteille, jotka eivät ole yksiselitteisesti mies- tai naisidentiteettejä. Sateenvarjon alle mahtuu valtava joukko tarkemmin sukupuoli-identiteettiä kuvaavia käsitteitä: agender, bigender, boi, femme, gender fluid, gender queer, neutri, sukupuoleton, sukupuolihuolimaton, transgender ja niin edelleen. Transgender-käsitettä käytettiin aikaisemmin suomen kielessä samaan tapaan kuin nykyään muunsukupuolinen-käsitettä. Osa kokee transgender-käsitteen edelleen itselleen parhaimmaksi kuvaamaan sukupuoltaan. Osa taas kokee hankalaksi sen, että englannin kielessä sanalla transgender on eri merkitys: sillä tarkoitetaan kaikkia transihmisiä. Sanaston runsaus saattaa tuntua aiheeseen vasta perehtyvälle hankalalta. Termien määrästä ei kannata kuitenkaan tuskastua. Ei ole tarpeen osata ulkoa pitkää listaa erilaisista muunsukupuolisista identiteeteistä, tärkeintä on tiedostaa muunsukupuolisuuden olemassaolo ja tehdä sille tilaa esimerkiksi sukupuolisensitiivisellä kielenkäytöllä sekä kunnioittaa jokaisen oikeutta määritellä itse itsensä. On hyvä huomioida myös se, että kaikilla ihmisillä ei ole laisinkaan sukupuoli-identiteettiä. Osalle sukupuolettomuus on osa identiteettiä, mutta osa ei määrittele itseään laisinkaan sukupuolen kautta. Määrittelemättömyyttäkin on tärkeää kunnioittaa.

Sukupuoleen liittyvät haasteet eivät juuri liittyneet haastateltavien sukupuoli-identiteetteihin, vaan törmäämisiin kaksinapaisen sukupuolijärjestelmän kanssa, sukupuolinormeihin, sisäistettyihin kielteisiin kulttuurisiin käsityksiin sekä koettuun toiseuteen. Transihmisiin sekä ihmisiin, jotka rikkovat olemuksellaan sukupuolinormeja, suhtaudutaan usein toiseuttavasti eli heidät erotetaan valtaväestöstä erilliseksi ryhmäksi, ulkopuolelle. Haasteet eivät vaikuta kovinkaan yllätyksellisiltä: mies–nainen-binääri on kulttuurissamme läsnä kaikkialla ja sen ulkopuolella oleminen on monille raskasta. Jos ei ole tullut huomanneeksi kaksinapaisuuden läsnäoloa, niin on siltä osin etuoikeutettu, että sopeutuu oletetun sukupuolen mukaiseen sosiaaliseen rooliin. Toisaalta myös hyvin moni cissukupuolinen kokee kivuliaita törmäämisiä binääriin ja sukupuolinormeihin, vaikka oma sukupuoli-identiteetti onkin linjassa syntymässä määritetyn sukupuolen kanssa. Tyttöoletettuja ohjataan kasvatuksella edelleen käyttäytymään eri tavalla kuin poikaoletettuja. Haastatelluiden henkilöiden elämässä törmääminen kaksinapaiseen sukupuolijärjestelmään paikallistui sosiaalisiin tilanteisiin, sukupuolitettuihin tiloihin, harrastuksiin, ihmissuhteisiin, lastenkasvatuskäytäntöihin, lomakkeisiin ja juridisen sukupuolen järjestelmään.

Mua vaa rupes itkettää ku mä tajusin, et hetken aikaa oli ollu tämmönen jotenki superturvallinen tila missä ei tarvii yhtään perustella tai selitellä tai määritellä, ja sit se oli tossa, ja nyt vuoden pääst taas seuraavan kerran. Tai siis joteki sillee et se oli vaan jotenki nii sellanen musertava jotenki yksinäisyyden tunne, tai sillee, et hetken aikaa sai niiku maistaa sitä et mitä monet ihmiset saa niinku joka päivä tavallaan tuntee. Tietenki kaikil ihmisil on joku semmone niinku ominaisuus missä ne on vähemmistöö tai sillee, uskon, mut et kuitenki sillee, ni sitku muisti sen, sit tuli sellanen olo et tälläst voi olla, ja sit ei kuitenkaa oo, ja tän takii pitää tehä aktivismii ja tän takii pitää pitää mekkalaa. Koska sillee et mä oon, must tuntuu et mä oon aika hyvin selvinny, ja selviän, mut et muutki, et kenenkään ei tarttis selvitä, et kaikki pystys niinku sillee elää, ilman mitään taisteluu.

Sukupuolinormeihin liittyi satuttavia kokemuksia. Yksi haastateltavista kuvasi normien asettavan ehdot, joiden puitteissa saa olla olemassa. Normien nähtiin vaikuttavan voimakkaasti ihmissuhteissa, työ- ja opiskeluympäristöissä, ulkonäköihanteissa sekä valitettavasti myös sukupuoli-identiteetin tutkimusyksiköiden tutkimuskäytännöissä.


…sit myös ne kysymykset mitä siellä esitettiin, jotka oli just jotain sellasii et mitä sukupuolta sun kaverit oli ku sä olit tarhassa, ni ne on niinku sellasii mitkä tavallaa olettaa sitä et on täytyny olla se niinku tietty, että samansukupuolisten ihmisten kanssa on täytynyt olla aina ollut sosiaalisesti tekemisissä, mutta ei seksuaalisesti ja seksuaalisen halun on taas täytynyt kohdistua vastakkaiseen sukupuoleen koska sit se todistaa siitä, että että nyt sun sukupuoli on tälläinen tietynlainen kuten sen kuuluukin olla.


Toiseus ja sisäistetyt kielteiset käsitykset vaikuttavat juontavan juurensa sukupuolitettuihin käytäntöihin ja vuorovaikutukseen muiden ihmisten kanssa. Sosiaalisissa tilanteissa ja ihmissuhteissa tapahtuva sukupuolittaminen kysymättä asianomaiselta, kuinka hän haluaa tulla kohdatuksi ja puhutelluksi, saa monelle aikaan tunteen toiseudesta ja näkymättömyydestä. Toiseuden ja sisäistettyjen kielteisten käsitysten seurauksina tuli esiin itsensä kyseenalaistamista, ulkopuolisuuden kokemuksia ja todellisen itsen piilottamista.

…et kyl mä edelleen huomaan että että mä tavallaan piilottelen, ja sit mä edelleen piilottelen sitä julkisilla paikoilla koska se herättää ihmisissä aggressioita ja et kyl se on asia jonka kohtaa kokoajan sillonku ei haluis, et et samaan aikaan mä oon jotenki et tää on suuri rikkaus ja et tää on niinku parhaimpia ominaisuuksiani ja sit mä oon myös silleen et en näytä sitä muille, et laitetaan nyt, laitetaan se tänne piiloon.

Tuntuu, että jonkin verran ihmisillä on käsitystä siitä että on olemassa jotain sukupuolivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä mutta yleensä puhutaan vaan silleen aina niistä jotka on tuolla jossain, eikä ole sitä mahdollisuutta että me jotka tässä puhumme siitä niin voisimme mahdollisesti olla niitä ihmisiä.

Se sellainen kaikkialla läsnäoleva paine siitä, että ympäristö tietää paremmin kuin minä kuitenkin, et mitä sukupuolta mä oon… ihmisten suhtautuminen tollaseen voi olla niinku todella aggressiivista, tai niinku sellasta että ne on silleen, että ethän sä nyt tietenkään voi, tai että kyllähän sun nyt täytyy tajuta, että oikeasti sä olet, tai sellanen, mitä ei niinku tavallaan koeta niinku aggressiiviseksi, mutta kyllä se sitä kuitenkin on.


Näiden haasteiden lisäksi muunsukupuolisuus on monelle jotakin, mitä he eivät ikinä vaihtaisi itsestään pois. Tutkimuksessa esiin tullut ilo ja tyytyväisyys liittyvät sukupuolitettuun ilmaisuun, sukupuolinormeista vapautumiseen, muihin ihmisiin, toisten auttamiseen ja sukupuoleen liittyvän psyykkisen prosessoinnin tuomiin hyviin asioihin.

Sukupuolitetulla ilmaisulla tarkoitan tässä sellaista ilmaisua, joka kulttuurissamme on käsitetty sukupuolen ilmaisuksi, kuten vaatetusta, ehostusta ja muuta ulkonäköä, kehonkieltä ja puhumisen tapaa. Käytän käsitettä sukupuolitettu ilmaisu, sillä monille tämä ilmaisu ei ole sukupuolen ilmaisua vaan oman persoonan ilmaisua, joka on kulttuurissamme, ainakin vielä toistaiseksi, sukupuolitettua. Puhumalla sukupuolen ilmaisusta vahvistetaan luuloa siitä, että ilmaisusta voisi päätellä henkilön sukupuolen.

Haastattelemani ihmiset kuvasivat sukupuolitetun ilmaisun tuovan itselleen iloa. Erityisesti yksi kuvasi sukupuolitettua ilmaisuaan rikkaaksi, moninaiseksi ja ihanaksi asiaksi, josta hän iloitsee valtavasti. Kuitenkin toisaalta hän kuvasi väkivallan uhan vuoksi rajoittavansa ilmaisuaan, kuten esimerkiksi korujen käyttöä, liikkuessaan julkisilla paikoilla. Moni kuvasi sukupuolinormeista poikkeamista vapauttavaksi. Kun ei kerran mahdu kaksinapaiseen sukupuolijärjestelmään, niin sen voi hylätä kokonaan ja olla piittaamatta sukupuolinormeista.

...mua ei kauheesti kiinnosta et mitä muut ihmiset aattelee musta ja mä, nyt mä voin niinku tavallaa keskittyy enemmän sen miettimisee et mitä mä aattelen musta.
Mun keho on minä! Niinku et mun keho on osa mua ja mun keho on ihan yhtä muunsukupuolinen ku mun mieli.

Kaveripiirin, jossa saa olla oma itsensä, moni kuvasi hyvin merkitykselliseksi ja elämää rikastuttavaksi.

…mut sit onneks löysin queerin ja queerpiirit ja sit se homma lähti niinku sitä kautta aukeemaan ja tuli niinku jotenki sellanen vapaampi olo.


Esiin tuli myös merkityksellisyyden kokemuksia tilanteista, joissa avoimuus omasta muunsukupuolisuudesta on auttanut jotakin toista muunsukupuolista ymmärtämään itseään. Osa kuvasi tyytyväisyyttä siihen, että muunsukupuolisuuden psyykkinen työstäminen on lisännyt itsetuntemusta yleisesti.

Kysyin viideltä muunsukupuolisten internetyhteisön jäseneltä, mitä asioita he kokevat myönteisiksi muunsukupuolisuudessaan. Keskustelussa nousi voimakkaasti esiin vapaus sukupuolirooliodotuksista. Muunsukupuolisuuden nähtiin laajentavan omaa kokemusmaailmaa, kun ahtaat sukupuoliroolit eivät koske itseä. Kun ei ole mies tai nainen, ei tarvitse mahtua mies- tai naisrooliin. Jotkut kuvasivat, että muunsukupuolisuuden ja oman vähemmistöaseman pohtiminen on opettanut sensitiivisemmäksi myös muita vähemmistöjä kohtaan. On opittu myös näkemään ja huomioimaan muiden yksilöllisyyttä enemmän. Tietoisuus ihmisten erilaisuudesta on kasvanut ja vahvistanut solidaarisuutta muita kohtaan.

Joskus muunsukupuolisuus hämmentää muita ihmisiä. Esimerkiksi sukupuolitettu ilmaisu saattaa herättää ympäröivissä ihmisissä huomiota, jos kyseiset ihmiset ovat tottuneet vain sukupuolinormien mukaiseen ilmaisuun. Osa muunsukupuolisista pystyy ainakin ajoittain kokemaan herättämänsä hämmennyksen hauskana "veneen keinuttamisena". Keskustelussa tuli esiin myös ajatuksia “tien raivaamisesta” muille muunsukupuolisille. Vaikka välillä on ahdistavaa, että muunsukupuolisuudesta ei olla vielä laajasti tietoisia ja aiheeseen voidaan suhtautua ennakkoluuloisesti, voimaa tuo se ajatus, että oma avoimuus muuttaa tilannetta hiljalleen paremmaksi tuleville sukupolville. Jotkut muunsukupuoliset kuvasivat iloksi myös sen, että he voivat olla merkittävänä tukena sellaisille läheisilleen, jotka kokevat ahtaat sukupuoliroolit ahdistavina. Keskustelussa tuli esiin näkemys, että muunsukupuolisuus ylipäätään on positiivinen asia. Moni kokee saavansa elämään todella paljon hyvää liittyen sukupuoleen. Moni kokee muunsukupuolisten yhteisön hyvin merkitykselliseksi; se voi olla joillekin itse valittu perhe. Tässä yhteisön sisällä tapahtuneessa keskustelussa sekä tutkimuksessani tuli molemmissa esiin ajatus: "en mistään hinnasta vaihtaisi pois tätä ominaisuutta itsestäni".